Perhepolitiikka on herkkä aihe ja herättää paljon tunteita.
Nykyinen hallitus on ottanut linjan, jossa leikataan surutta myös sosiaalietuuksista.
Tavoitteena on säästää rahaa ja patistaa ihmisiä töihin. Toimiiko?
Tässä jutussa tarkastelen muutamia lapsiperheiden etuuspolitiikkaan liittyviä aiheita:
- Lapsilisä
- Perhevapaat
- Asumistuki
- Työttömyystuki
1. Lapsilisä, tuo pyhä saavutettu etuus
Lapsilisä on Suomen hieno, tasavertainen veroton etu kaikkien lasten vanhemmille?
Tulotasosta, varallisuudesta tai mistään muustakaan riippumatta kunkin lapsen vanhemmat vastaanottavat valtiolta kuukausittaisen shekin vastikkeetonta rahaa, jonka saa käyttää käytännössä ihan mihin haluaa.
Siinä missä pienen varallisuuden omaaville se on erittäin tärkeä osa perheen kuukausittaista budjettia, hyvävaraiset voivat sijoittaa sen vaikka osakkeisiin, omissa tai lapsen nimissä.
Ja tämäkö on sitten pyhä ja tasa-arvoinen etuus, jota ei saa leikata?
Kyllä saa leikata, mutta vain jos se tehdään oikein.
Ainoa oikea tapahan on lapsilisän verollepano.
Sen voisi tehdä joka tapauksessa, ilman että etuutta kokonaisuudessaan leikataan. Se tapahtuu nostamalla lapsilisän perustasoa sen verran, että mediaanituloiselle jäisi käteen verojen jälkeen sama summa kuin nyt.
Vastaavasti mediaania pienempituloiselle jäisi enemmän kuin nyt, ja mediaanin yläpuolella tienaaville vähemmän.
Näin raha jakautuisi nykyistä paremmin enemmän niille, jotka sitä keskimäärin enemmän tarvitsevat, ja joille se merkitsee enemmän päivittäisen talouden pyörittämisessä.
Pikainen karkeasti yksinkertaistettu esimerkkilaskelma antaa suuntaa:
Nykytila, kaksi lasta:
- Lapsilisä nyt: Keskimäärin 100€/lapsi
- Suomalaisten mediaanitulo = 3200€/kk
- Maksetaan nettona kaikille: 200€
Tavoitetila, kaksi lasta:
- Lapsilisä: Keskimäärin 130€/lapsi
- Netto, tulot 2000€/kk (veroprosentti 17%): 215€
- Netto, tulot 3200€/kk (veroprosentti 26%): 200€
- Netto, tulot 5000€/kk (veroprosentti 34,5%): 170€
Tässä mallissa lapsilisään käytettävä rahamäärä valtion tasolla pidetään siis samana, mutta sen jakoa muutetaan verotuksen avulla niin, että pienempituloisille menee enemmän.
Jos halutaan alkaa leikkaamaan, niin lapsilisän määrää muuttamalla voidaan vähentää siihen kuluvaa rahamäärää, niin että pienituloiset eivät siitä kärsi, vaan heille jäisi edelleen enemmän mitä nykytilassa.
Tätä laskennallista keskimääräistä 130€/kk maksettavaa lapsilisää voitaisi laskea 120 euroon, ja edelleen esimerkkiryhmistä pienempituloiset (2000€/kk) saisivat saman kuin nykyään.
Näyttäkää minulle missä on se ongelma, että lapsilisä ei ole jo nyt veronalainen etuus?
Lähde: Kela – Lapsilisät
2. Perhevapaat
Perhevapaauudistus tehtiin vastikään, joten siihen ei nyt tarvitse koskea.
Nykymallissa tarjotaan avokätisesti ”isälle enemmän” kuin ennen. Siinä mielessä malli on myös vapaiden jakamiseen kannustava, että ”isän osuutta” ei voi kokonaan siirtää äidille.
Uudistuksessa ei varsinaisesti yritetty tehdä säästöjä, ja hyvä niin. Tavoitteena oli joustavuuden lisääminen ja vapaiden tasaisempi käyttö vanhempien kesken.
Lähde: STM – Perhevapaauudistus
Itse olen käyttänyt kaikki perhevapaat vanhan mallin mukaisesti, joten henkilökohtaista kokemusta uudesta mallista ei ole. Paperilla se vaikuttaa ainakin melko samalta, mutta hieman joustavammalta.
Lue myös: Perhevapaauudistus meni läpi – Onnistuminen vai farssi?
3. Asumistuki
Hallitus päätti leikata asumistukea, ja vaikutukset ovat melko rajuja läpi koko yhteiskunnan.
Tuen määrä pieneni, ja kohta omistusasuntoon ei saa enää asumistukea.
Tämä vaikuttaa tietysti paljon myös lapsiperheisiin, siinä missä kaikkiin muihinkin. Lapsiperheellä asumisen muuttujia on vain hiukan enemmän kuin yksin asuvalla tai pariskunnalla.
Lapsiperheellä haastetta tuo se, että asunnon tarve on jatkuvasti muuttuva. Lasten kasvaessa tai lasten lukumäärän muuttuessa myös asunnon ominaisuuksien tarve muuttuu. Tilaa tarvitaan ensin koko ajan enemmän, ja lopulta lasten muuttaessa pois kotoa, tilan tarve asteittain vähenee.
Eli jos nyt hetkellisesti asunto on vaikka hieman liian suuri ja kallis, niin muutamien vuosien päästä se voikin alkaa käydä jo pieneksi. Kun tuen määrää ja hyväksyttävää asumiskulujen enimmäismäärää pienennetään, pitäisi periaatteessa vaihtaa entistä useammin asuntoa, jos haluaisi pitää asumiskulut aina mahdollisimman pienenä.
Jatkuva muuttaminen ei ole helppoa, eikä aina mahdollista. Se ei varmasti ole myöskään lapsille hyväksi. Lapset kaipaavat turvallisuuden tunnetta ja pysyvyyttä.
Asumistuki on sinänsä haasteellinen asia, koska tukijärjestelmä on isolta osin valtion rahojen siirtoa asuntosijoittajille. Jotain tähän pitäisi keksiä pitkässä juoksussa.
Olkoon tämä nyt se ensimmäinen askel. Ja sanon tämän varmaan siksi, että asumistuki ei ole koskettanut itseä sitten opiskeluajan. Mutta isot osanotot niille tuhansille ihmisille ja perheille, joille tämä aiheuttaa ongelmia ja jopa pakkomuuton tai oman asunnon myynnin.
Lähde: Kela – Yleinen asumistuki
4. Työttömyystuki
Vuonna 2024 hallitus päätti poistaa työttömyysturvasta suojaosan sekä lapsikorotukset. Näillä toimilla on järkyttävän iso vaikutus perheellisten työttömien ja osa-aikatyötä tekevien saamiin tukiin.
Suojaosan poisto on ehkä se käsittämättömin osa tästä muutoksesta.
En ole yleisellä tasolla muutosten vastustaja, vaan päin vastoin. Se mikä ei toimi, pitää korjata, ja uusia juttuja pitää kokeilla rohkeasti. Ennemmin tehdään jotain, kuin ei tehdä mitään ja ajaudutaan valtiona konkurssiin.
Mielestäni tässä, kuten monessa muussakin kohtaa, tehtiin kuitenkin liian iso muutos kertarysäyksellä.
Jaksamisen rajamailla kamppailevalle, osa-aikatyötä tekevälle pienten lasten huoltajalle työttömyysturvan suojaosan poistaminen on aikamoinen keskisormen näyttö.
Eikös työntekoon pitänyt kannustaa, eikä rangaista työtä tekevää?
Ei osa-aikatyöläinen välttämättä pysty tekemään enempää töitä, vaikka haluaisikin. Tällä muutoksella tehdään työstä kannattamattomampaa.
Lienee myös niin, että kotona lapsia hoitavan työttömän voi olla myös hankala päästä edes osittain takaisin työelämään. Eikös tuo suojaosa ja sen suurentaminen olisi parempi kannuste yrittää työelämään paluuta, kuin sen poistaminen?
Kertokaa mulle, mihin tämä perustuu?
Onko logiikka yhtä pätevä kuin yksityisten lääkäripalveluiden Kela-korvauksen kasvattaminen, joka ei johtanut palveluiden suurempaan kysyntään, mutta aiheutti 30 miljoonan tulonsiirron lähinnä varakkaille, jotka muutenkin käyttävät yksityisiä lääkäripalveluita?
Lähde: Kelan työttömyysturvaan muutoksia vuonna 2024
// Markus
Kirjoittaja on tavallinen veronmaksaja, joka on nauttinut kolmesta lapsesta Kelan vanhempainetuuksia. Ota meidät seurantaan Instagramissa, niin pysyt kärryillä tulevaisuuden seikkailuistamme etuusviidakossa.
