Kirjoitin aiemmin pohdintaa siitä, miten voisimme yöpyä koko perhe autossa ja välttää kalliiksi kertyvät majoituskulut.
Listalla oli erilaisia vaihtoehtoja, aina kattoteltasta hippibussiin.
Lue lisää: Mistä reissupaku lapsiperheelle?
Eräs postauksen innoittama kommentti herätteli oikein mukavasti pohtimaan asiaa vieläkin täsmällisemmin juuri kustannusten näkökulmasta.
Tämä heitto meni siis pääpiirteittän näin: ”Ensin sanotaan että majoitus on kallista, ja sitten mainitaan ID Buzz. Aika pitkään makselee hotelliöitä sillä rahalla mikä siihen menee.”
Autoretkeilyn kustannukset
Tämä aiemmin mainittu oli erittäin hyvä kommentti, koska se pisti aivot raksuttamaan ja ajoi minut todelliseen tutkimustyöhön.
Halusin ehdottomasti nyt arvioida hiukan tarkemmin, että kuinka pitkään niitä hotelliöitä sitten oikein todellisuudessa makselisi.
Vai olisiko sittenkin edukkaampaa, että olisi arkiauton lisäksi rinnalla joku vähän vanhempi reissupaku, jolla hoitaisi retkeilyn ja yöpymiset? Sitäkin ehdotettiin.
Ei muuta kuin ekseli auki ja hommiin!
Autoretkeilyn kustannuslaskuri
Ihan tavallisen autoilun kustannuksia on laskettu maailman sivu.
Kuka on joskus laskenut oman kirjanpidon avulla, paljonko auto todellisuudessa vie polttoainetta satasella?
Minulta nousee käsi.
Nykyään tuonkin homman hoitaa tankkausapplikaatio, ja kokonaiskustannuksiinkin on olemassa ties mitä sovellusta ja taulukkopohjaa netti täynnä.
Etenkin sähköautoilun saapumisen myötä on alettu myös vertailla autoilun kustannuksia eri käyttövoimilla. Siinä kohtaa on huomattu, että eri käyttövoimilla ajaessa rahaa menee huomattavan isolla erolla eri asioihin. On todettu myös, että ajomäärä vaikuttaa paljon siihen, mikä käyttövoima tulee pitkässä juoksussa edullisimmaksi.
Sähköautot ovat kallita, mutta niillä ajaminen on halpaa. Sähköautojen arvonalenema on osoittautunut oikeastaan kaikkein eniten merkitseväksi kuluksi autoilun kokonaiskustannuksissa. Jos arvonalenema pysyy jossain järkevissä mittasuhteissa, paljon ajavalle sähkö saattaa hyvinkin olla edullisin vaihtoehto.
Tämä oli juuri se syy, miksi listalla oli myös kallis sähköauto. Ajoa tulee kohtuullisen runsaasti, ja kulkupeli soveltuisi täydellisesti meidän arkiajoihin. Lisäksi, jos nukkuminen hoituisi saman vehkeen avulla, mikäs sen parempaa?
Toinen syy on ehdottomasti se, että jos läheskään samalla rahalla pystyy hoitamaan kaiken autoilun joko polttomoottoriautolla tai sähköautolla, itse valitsen kerran kerrasta sähköauton. Sillä ajaminen on vaan yleisesti niin paljon mukavampaa. Ja jos samalla iskulla saavutetaan edes jotain ympäristöhyötyjä, niin en pane pahaksi.
Automatkailun kustannuslaskuri ja taulukko
Aloin työstää ensin taulukkoa itse, mutta totesin, että pelkät reissuspeksit sisältävässä laskurissani autoilun muut kulut tulee laskea ja tietää jostain muualta. Tämä meni hieman hankalaksi ja summittaiseksi arvioinniksi, joten päädyin etsimään netistä jotain kättä pidempää.
Löysin erittäin pätevän oloisen auton kustannuslaskurin, joka oli vapaasti käytettävissä ja kopioitavissa Google Sheetsissä. Otin tämän sitten lopulta pohjaksi omalle reissulaskurilleni, koska lisäparametrit olivat oikeastaan aika vähäisiä.
Lähtökohta oli tämä: Autoilun kustannuslaskuri – Google Sheet
Lopputulokseen vaikuttaisi autojen peruskustannusten lisäksi enää reissuöiden määrä ja niiden keskimääräinen hinta.
Ajettavat kilometrit tulee myös eritellä reissukilometreihin ja arkiajosta kertyviin kilometreihin, sillä jossain vaihtoehdossa ne hoidetaan eri autolla, ja jossain samalla pirssillä.
Nämä kentät lisäillen, ja siinähän se!
Nyt voin tuottaa erittäin sofistikoituneita arvioita, mitä reissaaminen milläkin tavalla voisi kustantaa pitkässä juoksussa.
Tulokset – Mikä on halvin tapa automatkailla?
Laskurillani erilaisia parametreja veivaillen tutkailin, miten ne vaikuttavat kokonaiskustannuksiin pitkällä aikavälillä.
Jälleen kerran, autojen arvon alenemaa on kaikkein hankalin etukäteen tietää. Ikinä ei tiedä mitä maailmassa tapahtuu, mitkä autonvalmistajat menevät nurin tai miten muuten autojen hintataso kehittyy. Sähköautoissa arvonalenema varsinkin ensimmäisinä vuosina on ollut todella isoa, toisaalta erilaisia keikauksia ja kuplia toiseenkin suuntaan on nähty ja koettu.
Joku arvo siihen silti pitää antaa, ja se vaikuttaa sitten lopputulokseen miten vaikuttaa. Itse laskin minimissään 15% arvonalenemaan per vuosi.
Myös hotelliyön hinta on tietysti ratkaisevassa asemassa, jos verrataan auto + hotelli vaihtoehtoa reissupakuiluun. Hotelliyön keskihinta Suomessa on ollut noin 120 euroa, mutta huomaa, että viiden hengen perhe ei tuolla hinnalla saa oikeastaan muuta kuin ulkomajoitusta. Kaikki hotelliksi itseään kutsuvat laitokset näyttäisivät perivän helposti tällaiselta kokoonpanolta noin 200-400 euroa yöltä.
Tästä syystä hotellit ovat lähes automaattisesti poissuljettuja vaihtoehtoja meidän osalta. Tapauksessamme Airbnb tai muu huoneiston vuokraus tulee lähes poikkeuksetta edullisemmaksi. Mutta koska alkuperäisessä sähköbuzzia ihmettelevässä argumentissa mainittiin hotelli, niin pitäydytään tässä nyt sitten vain hotelleissa!
Autojen hankintahinnat olivat seuraavat:
- Farmari: 9900€
- Reissupaku: 7000€
- ID Buzz: 50000€
1. Vähän ajavan ei kannata investoida reissuautoon
Ensimmäinen johtopäätös oli se, että pienillä ajokilometreillä (yhteensä alle 20 000 km/vuosi) ja vähillä reissuöillä on todellakin edullisinta hoitaa homma vaan ajamalla autolla paikkaan x ja yöpyä hotellissa.
Karkeasti ottaen, jos yöpyy reissussa joka vuosi enintään pari viikkoa, ja hotellit perheeltä maksaa alle kolmesataa per yö, niin arvioni mukaan rahallisesti ei ole perusteltua ostaa minkäänlaista reissuautoa. Se pitää ostaa sitten jostain muusta syystä. Kuten vaikka että se vaan on kivaa matkustaa matkailuautolla tai reissupakulla.
Yllä oleva laskelma antaa suuntaa siitä, että kun aletaan ynnäämään kokonaiskustannuksia monen vuoden ajalta, niin viiden vuoden jälkeenkään ei olla vielä samoissa, vaikka yövyttäisi hintavassa hotellissa joka vuosi pari viikkoa.
Hotellimajoituksen keskihintaa alas päin hilaamalla sen vaihtoehdon saa aina vain halvemmaksi verrattuna muihin.
2. Kun reissataan kuukausi, reissupaku ottaa paikkansa
Kun ajokilometrejä ja reissuöitä lisätään laskuriin tarpeeksi, alkavat muutkin vaihtoehdot kuin aut0+hotelli olla rahan puolesta samoissa.
Arkiajoja 25000 kilometriä, siihen reissuajoa 5000 kilometriä päälle, ja 25 yötä reissussa vuoteen. Silloin alkaa lukemat näyttää siltä, että erillinen yöpymisen mahdollistava polttoainekäyttöinen edullinen reissupaku ostaa jo paikkansa.
Eli samalla rahalla voisi valita automatkailun muodoksi joko hieman maltillisemman hintaisen hotellimatkailun (keskimäärin 170 euroa per yö) tai vaihtoehtoisesti siirtyä nauttimaan pakuelämästä, eli vanlaiffista.
Edelleen tällä kuvitellulla sähköisellä hippibussilla matkaillessa laskelma näyttää kalliimpaa kokonaiskustannusta, joka tarkoittaisi kuukausittain ehkä muutamaa sataa euroa enemmän rahanmenoa ympäri vuoden. Ja pitoajasta riippuen sitten jo aika paljon enemmän kumulatiivista kustannusta.
Olisikohan silti jo wörttiä?
Riippuisi varmaan aika paljon sekä ajamisen että autossa nukkumisen mukavuudesta.
Ja ehkäpä vielä jostain muustakin?
3. Paljon reissua – Laskelmat kääntyy
Jos ajetaan paljon ja vietetään reissussa monta yötä, niin laskelma alkaa vakiintua tiettyyn asentoon.
Hotellimatkailusta tulee jossain vaiheessa aivan odotetusti kallein tapa matkustaa, riippuen toki mikä on keskimääräinen hotelliyön hinta. Mutta pointtina ehkä se, että ihan mitä vaan se hotellikaan ei saa enää maksaa, jos haluaisi kustannuksissa pysyä edes samoissa kuin muilla vaihtoehdoilla.
Yli kolmekymmentä reissuyötä vuodessa ja ajokilometrejä yli 35000, niin auto + hotelli näyttäytyy kalleimpana tapana.
Loput riippuu sitten siitä, mitä laittaa pitoaikaan ja arvonalenemaprosenttiin.
Isoilla kilometreillä arvonalenemakin on tietysti nopeampaa, mutta kuinka paljon, se on hyvä kysymys. Arvonalenema ei myöskään ole vakio, vaan ensimmäisinä vuosina lähtee rivakasti suurin osa arvosta, niin että viisivuotias auto maksaa enää keskimäärin noin puolet uuden hinnasta.
Kun laitan pitoajan vain pariin vuoteen, saan arvonaleneman pysymään sen verran maltillisena, että Buzzi roikkuu vielä mukana ja näyttäytyy jopa edullisimpana vaihtoehtona.
Pitkässä juoksussa pitänee kuitenkin todeta, että ID Buzz ainoana autona, jolla hoidettaisi sekä arkiajot että reissuilut, ei nähtävästi koskaan saa kustannuksissa täysin kiinni yhdistelmää bensafarkku ja dieseliä imevä reissupaku.
Mutta entäs jos se vanha reissupakun rohjo vaan ottaa ja hajoaa kokonaan?
Ja muuten, Buzzin pitkä versio tuli juuri myyntiin Suomessa!
Sehän vaikuttaa ihan perus arkeenkin aika mahtavalta hippiperheen sähköbussilta: K-Auto – ID Buzz pitkällä akselivälillä
Tuli vastaan pari muuttujaa
Laskelmat ovat parhaimmillaan vain arvioita, ja todellisuus selviää vain todellisuudessa.
Saan halutessani perusteltua ekselillä melkein ihan mitä vaan, mutta se vaatii paljon oletuksia, joista toiset ovat realistisempia kuin toiset.
Kuten että reissupakuun tuleekin ihan hirveästi remppaa, tai että jonkinnäköinen sähköautokupla syntyy uudestaan, ja Buzzista saakin myydessä paljon paremman hinnan kuin mitä tämän hetken markkinatilanteella voi olettaa.
Mitä itse luulet?
Ja minkä tavan näistä itse valitsisit?
Kokeile itse laskuria ja laske itsellesi mieleinen vaihtoehto!
Katso laskuri (vaatii Google-tilin): Automatkailun kustannuslaskuri
// Markus
Kirjoittaja on automatkailevan lapsiperheen jäsen, joka perustelee ekselillä ihan mitä vaan, ihan miten vaan. Ota meidät seurantaan myös Instagramissa, niin pääset heti reissuauton kyytiin kun sellainen laskeutuu taivaasta meidän pihallemme.
